top of page
Etsi
  • Writer's picturePäivi Koivumäki

Millaisten lasien läpi sinä katselet maailmaa?

Onko sinulle koskaan käynyt niin, että olet ollut esimerkiksi kokouksessa ja kun juttelet myöhemmin työkaverisi kanssa palaverista, teillä onkin ihan erilaiset näkemykset. Olette voineet ymmärtää kokouksessa käsitellyn aiheenkin eri tavalla? Sinun mielestäsi johtaja puhui asiallisesti ja toinen on kokenut puheen hyökkäävänä. Ihan kuin olisitte katsoneet tapahtunutta erilaisten lasien läpi.



Tai oletko ollut joskus hyvin rakastunut? Maailma näyttäytyy kuin vaaleanpunaiselta hattaralta, ihan kuin katselisit vaaleanpunaisten lasien läpi maailmaa. Kaikki on kevyttä ja sujuvaa. Vai koetko, ettei tuo kuvaus osu kohdallesi lainkaan. Onko sinulla rakastuessasi päässäsi lasit, jotka epäilevät, milloin ne tutut hälyttävät merkit tulevat esille. Etsiikö lasisi merkkejä epäilyttävästä käytöksestä, epärehellisyydestä? Koska näin on ollut aiemminkin. Vai onko kenties sinulla rakastuessasi jotkut ihan erilaiset lasit päässäsi?


Lapsuutemme kiintymyssuhdemallit ja elämänkokemukset


Siihen, millaisten lasien läpi katselemme tätä maailmaa, vaikuttaa moni asia. Siihen vaikuttaa muun muassa lapsuutemme kokemukset, lapsuutemme kiintymyssuhdemallit. Miten meidät on kohdattu lapsena, onko tarpeisiimme vastattu, onko tunteemme ja tarpeemme kielletty ja ohitettu. Vai olemmeko saaneet kokemuksia, että meidän tunteilla ja mielipiteillämme on merkitystä. Elämässämme kohtaamamme traumaattisia kokemukset ja turvallisuuden tunnettamme uhanneet useat toistuvat kolaukset vaikuttavat tapaamme suhtautua ympäröivään maailmaan. Miten hermostomme hälytysjärjestelmä on rakentunut, olemmeko oppineet olemaan valppaana ja etsimään uhkia? Vai olemmeko saaneet kokea turvaa ja turvallisuutta. Onko lapsuudessasi nenällesi istutettu lasit, jotka kertovat, että vain suorittamalla ja työtä tekemällä olet arvokas. Vai oletko kenties saanut lapsuudestasi mukaasi lasit, jotka kannustavat ja luovat uskoa omiin kykyihisi. Kannammeko mukana laseja, jotka ovat kulkeneet suvussa sukupolvelta toiselle.

Se, millaisten lasien läpi katselemme, vaihtelee myös päivittäin ja hetkittäin. Kun vireystaso on yli- tai alivireinen, maailma ympärillä näyttää erilaiselta. Esimerkiksi väsyneenä ja kuormittuneena, minulle tulee päähäni helposti huoli-lasit. Näin huolia huomattavasti helpommin silloin, kun oma jaksamiseni on heikompaa. Olenkin jo oppinut itsestäni, että en tee isoja päätöksiä silloin, kun vireystasoni ei ole hyvä. Tällaisessa vireystasossa nappaan myös helpommin toisen pelko- tai huolilasit omille silmilleni.


Sen näet, mihin kiinnität huomiosi


Olet varmasti kuullut sanonnan: "se kasvaa, mihin kiinnität huomiosi". Eli jos kiinnität huomion vaikkapa työpaikallasi asioihin, jotka kaipaavat mielestäsi muutosta, mielesi on kohta täynnä vain epäkohtia ja asioita, jotka ovat huonosti. Pian olet varma ettei tässä työpaikassa ole mitään hyvää. Tai kotiin tullessasi väsyneenä ärsyynnyt eteisen lattialla lojuvaan takkiin. Kohta näet vain sotkua ja epäjärjestystä kaikkialla, etkä huomaa, että puolisosi on juuri vienyt roskat ja tehnyt ruoan valmiiksi. Huomiosi on vain asioissa, jotka ovat mielestäsi pielessä.


Itse sain huomion kiinnittämisestä konkreettisen muistutuksen viime viikonloppuna. Tyttäreni oli järjestänyt ihanan yllätyksen. Hän oli tehnyt meille aarteen etsimisleikin. Siinä etsittiin punaisia lappuja, jotka olivat piilotettu pitkin kotiamme. Punaisesta lapusta löytyi aina kysymys, jonka vastauksesta ilmeni seuraavan lapun paikka. No ratkaisimme innokkaasti arvoituksia ja huomiomme oli keskittynyt tiiviisti löytämään punaisia lappuja. Viimeinen vihje vei työhuoneeseen. (Tosin, emme vielä silloin tienneet, että se oli viimeinen vihje) Etsimme kovasti punaista lappua, jota ei tuntunut löytyvän millään. Tyttäreni alkoi nauraa, kun emme huomanneet isoa kirkasta muovikassia keskellä huoneen lattiaa. Kassista näkyi aarteen etsinnän palkinto, joka oli kukka ja herkkuja. Olimme aivan häkeltyneitä. Miten ihmeessä emme nähneet tuota isoa kassia keskellä lattiaa? Jäljestäpäin ajateltuna oli ihan mahdotonta olla huomaamatta sitä lahjakassia. Mutta niin kuitenkin oli käynyt, kun huomiomme oli niin intensiivisesti punaisten lappujen etsimisessä.


Minulle on joskus tullut vastaan netissä video, jossa pitää laskea montako koria pelaajat saavat. Kun huomio menee pelin seuraamiseen, ei aivot ehdi rekistöröidä pelikentän keskellä kesken kaiken hyppelevää gorillapukuista ihmistä. Tämäkin on hyvin hämmentävää huomata, että aivot eivät ehdi rekisteröidä gorillaa keskellä pelikenttää. Tai itseasiassa aivot kyllä rekisteröivät sen, mutta tieto ei välity tietoisuuteemme asti.


Menneisyytemme ei ole tulevaisuutemme


Vaikka edellisissä esimerkeissä on kyse eri asiasta kuin siitä, miten koemme ympäröivän maailman, halusin nostaa nämä esimerkit esille. Sitä, mihin aivomme kiinnittävät huomioin, voimme myös tietoisesti harjoittaa ja harjoitella. Meidän menneisyytemme ei tarvitse ennustaa tulevaisuuttamme. Me voimme eheytyä ja käsitellä kokemuksiamme esimerkiksi pätevän psykoterapeutin luona. Itse suosittelen psykoterapian rinnalle myös kehollisia, toiminnallisia tapoja työstää asioita. Tunnemuistomme tallentuvat muistipankkiimme herkemmin, kuin tapahtumat, joihin ei liity voimakasta tunnekokemusta. Koska tunteet ovat kehollisia, on tärkeä myös löytää itselle sopivia keinoja tunnekehoyhteyden vahvistamiseen ja tunteiden purkamiseen.


Millaiset lasit sinulla on juuri tänään silmilläsi? Mille ympäröivä maailma näyttäytyy niiden lasien kautta? Itse huomaan, että mennyt viikko on ollut innostava, mutta jokseenkin sisältänyt myös kuormittavia asioita. Koin myös viikolla tilanteen, jossa nappasin vahingossa toisen huoli-lasit silmilleni ja minulla meni tovi, että sain ne nenältäni pois. Hetken maailma näyttäytyi synkältä ja mutaiselta. Tämä onkin yksi konkreettinen asia omien tunnetaitojen vahvistumisen myötä. Aiemmin upposin suohon useastikin. Olin taitava kahlaamaan suossa pitkiäkin aikoja. Tuntui, että en päässyt sieltä ylös sinne upottuani. Nyt kun ymmärrän kuunnella tunteitani ja tarpeitani paremmin, niin suot eivät ole niin syviä enää ja pääsen sieltä nopeammin ylös. Mutta koska viikko on vienyt voimiani, taidanpa lähteä etsimään hieman kevyempiä linssejä nenälleni.


Tunteella Päivi








84 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page